Kun kausirokotteella on huono teho

Tällä kaudella käytössä olevan influenssarokotteen huono teho tuli ilmi aikaisin. Nykyiseen rokotteeseen valitut viruskomponentit olivat sellaisista kannoista, jotka eivät lähteneetkään yleisesti leviämään ihmiskunnan parissa. Influenssarokotteessa käytetään mm. komponetteja B/Victoria-virusta vastaan. Ihmisistä toiseen pomppii kuitenkin eniten B/Yamagata-virus. A-viruksesta käytetään H3N2 ja H1N1pdm09 kantoja. Komponentit täytyy valita kokoonpanoon valmistusprosessiin ennen influenssaepidemian alkua. Eikä tuon valinnan tekeminen ole helppoa tai itsestään selvää kaikkien vaihtoehtojen väliltä. Nyt viruskomponenttien valinta oli jälkiviisauden valossa selkeästi huono.

 Influenssaepidemian vastaisissa toimissa rokote jäi heikoksi. Epidemia täytti hoivaosastoja pitkin Suomea.

Onko heikko influenssarokote sitten täysin hyödytön?

Nature kertoo laskelmista, joiden perusteella kaikki rokotteeseen rahat laitetut rahat eivät menneet hukkaan. Epidemiologian alalla tutkimusta tekevä Burton Singer Floridan yliopistosta johti ryhmää, joka pyrkii ennakoimaan miten heikko kausirokote vaikuttaa. Jos 43% Yhdysvaltojen kansalaisista saisi rokotteen, joka suojaa vain 20% teholla, niin sen pitäisi kuitenkin estää 21 miljoonaa tulehdusta, n. 130 000 sairaalahoitoa ja 62 000 kuolemaa.

Optimizing the impact of low-efficacy influenza vaccines

Nykyisen influenssaepidemian päätyttyä voidaan verrata miten hyvin Singerin ja kumppaneiden laskelmat täsmäävät toteutuneisiin sairastumien ja kuolemien määrään.

Olisiko se sitten kustannustehokas keino välttää tuon verran tulehdustauteja tai kuolemia?

Se selviää vasta influenssakauden päätyttyä.